Katsastus

Punton katsastusajan alkaminen oli parin viikon päässä, kun sen ostin. Auto oli liikkeessä huollettu ja tarkastettu, eikä se ollut minulle aiheuttanut mitään ongelmia, joten en ollut huolissani. Halusin silti katsastaa auton mahdollisimman pian, jotta voisin tarvittaessa valittaa myyjälle ongelmista.

Vein auton K1-Katsastuksen Keljon toimipisteeseen perjantaina illalla. Ennen katsastusta ajoin lenkin auton lämmittämiseksi. Hiljaista oli katsastusasemalla, lisäkseni oli vain toinen katsastettava, eikä lainkaan jonoa. En joutunut odottamaan muutamaa minuuttia kauemmin katsastuksen alkua. Tällä kertaa lähdin koeajokierrokselle mukaan.

Katsastaja puheli Fiatista siinä kuin minä normaalisti puhun Puntosta. Kysyi, oliko Fiat toiminut. Ihmetteli kevyttä ohjausta ja oli suorastaan hämmästynyt kun kerroin, että ohjauksessa oli silloin raskaampi moodi päällä. Seuraavaksi ajettiin dynamometrille. Etujarrut ja eri signaalivalot toimivat kunnolla.

Takajarrut saivat huonomman tuomion. "Saisi olla enemmän." Katsastaja laittoi käsijarrun päälle ja ajoi katsastustalon ympäri ja uudestaan dynamometrille. "Juuri ja juuri." Sain käskyn jarruttaa silloin tällöin oikein kovaa, kunhan ensiksi tarkistan peilistä, ettei takana ole ketään. Katsastaja arveli, että auto on seissyt liikkeessä jonkin aikaa.

Pakokaasutestit menivät läpi. Nosturilla autoa heiluteltiin ja sen pyöriä yritettiin repiä irti. "Alusta on hyvän näköinen, niin kuin tämänikäisessä autossa pitääkin olla." Moottorin öljypohja oli rasvainen, ja sain kehoituksen kysyä merkkihuollosta seuraavalla kerralla siitä. Tosin itse luulen että kyse on Punton helmasynnin – öljypohjan ruostumisen – ehkäisystä, siihen kun suositellaan juuri pohjan rasvaamista.

Läpi meni puhtain paperin. Seuraava katsastus lokakuun 2010 ja helmikuun 2011 välillä.